Tänä keväänä päivitetään Kajaanin strategia – tavoitevuotena on 2020. Homma aloitettiin tänään kaupunginhallituksen seminaarissa miettien lähtötilannetta ja toimintaympäristöämme. Haasteita / muutoksia mietittiin niin globaalissa (/kansallisessa) kuin ihan kaupunkiorganisaationkin mittakaavassa.
Tässä kirjoituksessa joitamia ensimmisiä ajatuksiani Kajaanin strategiaan liittyen. Kaupunkistrategiatyöstä minulla ei ole aiempaa kokemusta, mutta Suomen Partiolaisten strategiaprosesseissa olen ollut keskeisesti mukana ja sitten tietysti myös toteuttamassa. Kunnan strategian tekemiseen löytyi jotain ajatusta / ohjenuoraa Kuntaliitolta.
I
Toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen liittyen tuli ensiajattelulla mieleen seuraavat jutut:
Kainuun / Kajaanin väestökehitys
Ennusteiden mukaan Kajaanin väestömäärä pysyy suunnilleen samana vuoteen 2020, mutta ikärakenne muuttuu aika merkittävästi. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa, lasten määrä pysyy suunnilleen samana, mutta työikäisten määrä vähenee. Maanantaisessa maakuntavaltuustossa painotettiin oivallisesti sitä, että väestöennusteet eivät ole totuus, vaan kehittämisen lähtökohta. Kuvaus siitä, mihin nykynäkökulmasta ollaan menossa. Väestöennusteet on tehty reagoitavaksi, ja selätettäväksi – niitä ei ole tarkoitettu toteutuvaksi.
Kohtalaisen positiivisena esimerkkinä maakuntavaltuustossa tuotiin Lapin väestökehitys, joka ei ole seurannut ennusteita. 90-luvun alussa laski voimakkaasti, vaikka ennusteiden mukaan väkimäärä pysyisi suunnilleen samana. 2000-luvun alussa taas suunta oli toisinpäin: ennusteet näyttivät alaspäin, mutta toteumakäyrä oli huomattavasti loivempi.
Minä ajattelen, että meidän tekemisillä & näillä strategioilla siinä on väliä. Ainakin Suomen Partiolaisten puolella oli väliä. Jäsenmäärän lasku on saatu käännettyä kasvuksi!
Elinvoima
Väestökehitykseen keskeisesti liittyy myös elinvoima: keitä täällä on, miten eloisaa kajaanilaisten elämä on ja kuntatalouden näkökulmasta, mikä on huoltosuhteemme (onko riittävästi työssäkäyviä veronmaksajia suhteessa huollettavien määrään).
Ympäristö
Tulevaisuuteen ja toimintaympäristöömme vaikuttaa ja luulen, että tulee vaikuttamaan entistä voimakkaammiin, maapallon rajat. Miten tämä väkimäärä pystyy elämään tällä yhdellä maapallolla – pitäen yllä millaista elintasoa. Kohtalaisen konkreettisena, todella vakavana asiana on ilmastonmuutos.
Osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista saattaa olla Kajaanille (&Kainuulle) positiivisia: täällä lääniä riittää, kuivuus ei vaivaa, muutaman metrin merenpinnan nousu ei paljoa hetkauta ja pidentyvän kasvukauden vuoksi myös ruoantuotantomahdollisuudet paranevat. Kyllä, mutta globaalit negatiiviset vaikutukset iskevät todennäköisesti myös meihin. Esimerkiksi ruokaketjumme on aikamoisen haavoittuva – pieni ongelma öljynsaannissa ja kuljetukset lakkaavat, ja pikapuoliin myös ruoka kaupoista. Puhumattakaan mahdollisista sodista, ilmastopakolaisista ja vaikutuksista maailmantalouteen.
Siksi minusta ilmastonmuutos pitää ottaa todella vakavasti – niin varautumisen kuin ehkäisynkin kannalta.
Ihmisten arvot
Tähän yhdistän niin työelämän & työn tekemisen muutokset kuin yhteisöllisyydenkin. Aiemmille sukupolville säntillinen työnteko, opiskelu ja aineellisen elintason nosto ovat oikeasti lisänneet hyvinvointia. Koen, että sukupolveni kovasti koittaa etsiä tekemisen & olemisen merkitystä. Osin siksi, koska mahdollisuuksia on (onneksi) todella paljon – lähes yhtä hyvin voi olla rantabaarin pitäjänä Malesiassa, tutkijana Jenkeissä kuin normipalkkatyössä Kajaanissa. Miksi minä olen juuri normipalkkatyössä Kajaanissa, ja maksan kuukausittain asuntolainaa. Miksi haalia lisää tavaraa & aineellista hyvää, kun seurannee vain ahdistus ja luontokin pilaantuu.
Konkreettisemmin tämä tarkoittaa työn merkityksen muuttumista & mielekkyyden etsimistä. Parhaimmillaan kuntasektori selviää voittajana, koska kunnassa tehtävä työ tähtää ihmisten hyvinvointiin eikä voitontavoitteluun. Se on kuitenkin aika motivoivaa.
Toivottavasti arvomme muuttuvat myös siten, että yhteisöllisyyden nostaa päätään ja sen merkitys ymmärretään. Hyviä esimerkkejä löytyy niin läheltä kuin kaukaa: aktiivinen kylätoiminta ympäri Kainuuta ja yhteistöasuminen Helsingissä.
Lainsäädäntö
Määrittää paljon, kuinka kunnan tulee toimia.
Muut
Toimintaympäristömuutoksia on takuulla paljon muitakin, yllä ensimmäiset ajatukset.
II
Toinen tärkeä lähtökohta strategiaa tehtäessä on organisaation missio, eli se miksi se on olemassa. Partiolaisten missio on hyvien tyyppien kasvattaminen yhteiskuntaan ja kunnan missio on taata kuntalaisten hyvinvointi (Kuntalaki: ”Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan”).
Kajaanin perustehtävä (missio) nykyisessä strategiassa:
Turvata hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritysten menestymiselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa.
III
Kun toimintaympäristö (sis. tulevaisuuden trendien hahmottelun, kunnan nykytilanteen sekä historian ymmärtämisen) on hahmotettu ja missio on selvä, täytyy miettiä visio. Eli, kuinka taataan kuntalaisten hyvinvointi parhaalla mahdollisella tavalla muuttuvissa olosuhteissa. Mitä tavoitellaan.
Kajaanissa esimerkiksi: Houkutteleva, elinvoimainen, kestävä ja iloinen Kajaaani.
🙂
Tällä hetkellä visio 2016: Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki.
Minusta vetovoiman / elinvoiman / houkuttelevuuden pitää näkyä visiossa, koska se on kriittinen tekijä tälle seudulle. Pystymmekö houkuttelemaan asukkaita. Kaikki edellytykset siihen on, kun täällä kuitenkin ihminen viihtyy ihan kohtalaisesti. 🙂
Kajaanin onnistuminen on myös kohtalonkysymys koko Kainuulle. Jos / kun Kainuun väestömuutos halutaan kääntää voimakkaasti laskevasta hienoisesti lisääntyväksi, Kajaanilla on siinä iso sarka.
IV
Sitten päästään priorisoimaan toimenpiteitä. Eli pitää miettiä, kuinka visio voidaan saavuttaa. Varmasti monella tavalla, ja usean asian onnistumisella. Ja etenkin työllä & tekemisellä. Mutta strategiassa keskeistä on priorisoida muutama tärkein toimenpide ja keskittyä & satsata niihin.
Heittäisin Kajaanille:
– Muuttajien houkuttelu
– Viihtyisyys
– Fiksut palvelut
– Ilmastotavoitteisiin sitoutuminen
Houkuttelemalla muuttajia lisäämme ns. kriittistä massaa, joka taas parhaimillaan luo työpaikkoja. Konkreettisesti: lääkäripuoliso saa sote-ky:ltä töitä, ja insinööripuoliso uskalletaan palkata johonkin kainuulaiseen yritykseen. Parin vuoden päästä tämä insinööri perustaa oman firman, tai luo työpaikassaan lisää työmahdollisuuksia -> uusia työpaikkoja. Viihtyisyys, niin fyysisen kuin henkisenkin ympäristön, lisää hyvinvointia ja houkuttelee muuttajia.
Fiksuilla palveluilla tarkoitan sitä, että palvelut ovat tarkoituksenmukaisia, sopivasti mitoitettuja & hyvin toteutettuja. Ei pidetä yllä sellaista, mitä ei tarvita. Satsataan ennaltaehkäisyyn ja asukkaiden hyvinvointiin. Tuotetaan palveluja laadukkaasti ja hyvällä motivaatiolla. Tässä ollaan jo hyvällä polulla, mutta satsaaminen/parantaminen edelleen on kriittistä.
Minusta on kohtuullista, että ilmastotavoitteisiin sitoudutaan tosissaan ja että kaupunki tekee sillä saralla voitavansa. Oman toiminnan lisäksi kaupungilla on välilliset vaikutusmahdollisuudet myös esim. kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kautta.
Näissä strategisissa painopisteissä on keskeistä asettaa konkreettiset, numeeriset, haastavat mutta saavutettavat mittarit. Ehkäpä jopa lähteä miettimään koko hommaa mittareiden kautta. Tavoitellaan lisää elinvoimaa, mitä se numeroina voisi tarkoittaa: xx määrää työssäkäyviä vuonna 2020. Kulttuuritapahtumien osallistujia yy verran. Perustettavia yrityksiä.
Hyvinvointiin mittareita hyvinvointikertomuksesta, kouluterveyskyselyistä…
Jne, mitä muuta ??
V
Viimeinen vaihe, ja ehkäpä se tärkein. On tekeminen. Suunta selvä, toimenpiteet sisäistetty ja sitten tehdään. Ja tehdään, ja tehdään.
Näin toimittiin partiossa, ja nyt nähdään orastavia positiivisia tuloksia.
—-
Tässä minun ensimmäiset ajatukset, mitä sinä tuumaat?
