Mielipiteet ja muistutukset pitää jättää viimeistään ma 19.1. Tässä minun versioni, saa kopioida, lainata, viitata ja käyttää. Jätäthän kuitenkin omasi tai liityt johonkin yhteismielipiteeseen. Tärkeää on toimia nyt, kun näitä mielipiteitä voi jättää!
Asiakirjat löytyvät: https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?Asia_ID=923028
Muistutus / Mielipide annetaan nettilomakkeella: https://anon.ahtp.fi/_layouts/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/Ymuistutus.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi
Asian tiedoiksi täytin seuraavat:
Ja mielipiteenäni kirjoitin:
Purkuputken ympäristövaikutuksista on erittäin hyvä analyysi Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lupajaoston lausunnossa: http://kafi.tutka.net/ka_paatokset/kokous/20151595.HTM. En käy sitä tässä toistamaan. Samoin Sotkamon Luonnon muistutuksessa on nostettu lukuisia, todella tärkeitä asioita. Yhtenä esimerkkinä päästöjen päätyminen järven pohjaan, sen syvänteisiin. Hapettomien olojen muodostuminen niihin ja tällä tavoin sisäisen kuormituksen lisääntyminen ja järven rehevöitymiskehityksen nopeutuminen. http://sotkamonluonto.blogspot.fi/2015/01/muistutus-talvivaara-sotkamon-oyn.html
Ympäristövaikutuksissa on otettava myös huomioon järven normaali kuormitus sekä aiemmat päästöt, esimerkiksi Mondon kaivokselta. Sitä ei ole riittävästi tehty.
Ympäristövaikutuksia olisi siis pitänyt analysoida kattavammin. Ja on selvää, että purkuputkella on negatiivinen vaikutus ainakin Nuasjärven vedenlaatuun. Ehkä myös Kajaaninjoen ja Oulujärven.
Purkuputken sijaan kaivosalueelle pitäisi rakentaa kunnollinen vedenpuhdistamo. Tai olisi pitänyt jo aikoja sitten. Mutta edes nyt, mahdollisimman pian. Se on mahdollista, esimerkiksi ettringiitti-saostuksella sulfaatti jää hyvin talteen niukkaliukoiseksi sakaksi. Kun kunnon vedenpuhdistamo on rakennettu, puhdistetut jätevedet voidaan laskea kaivosalueelta pois normaaleja reittejä pitkin. Tällöin pitää tietysti kasvattaa nykyistä 1,3 Mm3 juoksutuskiintiötä. Tässä juoksutuksessa on otettava huomioon kaivoksen lähivesien tilanne ja se, ettei huomattava lisävesimäärä vesireitillä myllää pilaantuneita järviä niin, että niistä lähtee saasteita ’mukaan’ huomattavia määriä.
Ylimäärävesien poistamisessa olisi harkittava niiden haihduttamista. Eli, osa nyt kaivosalueelle varastoiduista ylijäämävesistä poistettaisiin haihduttamalla. Ja lisäksi rakennettaisiin kunnollinen jätevedenpuhdistamo, joka ottaa talteen myös sulfaatin ja mangaanin. Tätä puhdistettua jätevettä saisi sitten laskea Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntaan normipurkureittejä pitkin riittävä määrä. Sen verran kuin vuosittain arvioidaan vettä kaivosalueelle kertyvän.
Toiminnanharjoittajan ja viranomaisen pitäisi ymmärtää purkuputkeen liittyvä merkittävä sosiaalinen vaikutus ja negatiivinen vaikutus imagoon. Se, että Talvivaaran huonosta maineesta johtuen moni ei halua purkuputkea Nuasjärveen. On valitettavasti vaikea uskoa päästöjen ja vaikutusten pysyvän vain luvatussa ja mallinnetussa. Purkuputkesta johtuva negatiivinen imago vaikuttaa ihan varmasti kiinteistöjen arvoon niitä alentaen ja negatiivisesti myös Vuokatin matkailuelinkeinoon. Kainuun, ja myös Vuokatin, vahvuutena kuitenkin on puhdas luonto. Koska Talvivaara tunnetaan laajalti Euroopassa, eivät turistit halua tulla uimaan kaivoksen purkuputken viereen tai syödä siitä järvestä kalastettua kalaa.
Nämä vaikutukset pitäisi aivan ehdottomasti ottaa huomioon, ja kustannuslaskelmissa varautua korvaamaan menetetty rantakiinteistöjen arvo ja matkailuelinkeinon tappiot. Kun nämä otetaan huomioon, täysimittainen jätevedenpuhdistamo kaivosalueelle todennäköisesti osoittautuu edullisemmaksi vaihtoehdoksi.
Mittavista ympäristövaikutuksista ja merkittävästä vaikutuksesta imagoon, kiinteistöjen arvoon sekä matkailu-elinkeinoon, Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) olisi ehdottomasti pitänyt toteuttaa. Siksi ajatus siitä, että purkuputki rakennettaisiin muutoksenhausta huolimatta, on käsittämätön.
Sosiaalinen hyväksyttävyys ei ole mitätön asia. Maailma on muuttunut ja etenkin muuttumassa siihen suuntaan, että eri toimintojen on huomioitava yleinen mielipide ja lähialueen asukkaat. Toiminnan on oltava ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Ekologinen kestävyys voitaneen saavuttaa rakentamalla kunnollinen jätevedenpuhdistamo kaivosalueelle. Sosiaalisen kestävyyden saavuttamisessa keskeisintä on ottaa lähialueen asukkaiden huoli tosissaan ja etsiä aidosti muita ratkaisuja purkuputkelle. Nyt vaikutelma on liian vahvasti sellainen, että purkuputkea ajetaan ainoana vaihtoehtoja – ”ihan sama mitä te sanotte” asenteella. Ja kun hyvin vahvasti tuntuu siltä, että myös viranomaiset ovat tässä mukana. Valitettavasti Talvivaara on jo heikentänyt ihmisten uskoa viranomaisiin. Purkuputki-tapauksessa sitä uskoa voi joko yrittää parantaa tai sitten ennestään huonontaa. Tämäkin on vakava asia, Suomen kaltaisessa vahvassa viranomaisvaltiossa.
Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat avainasemassa myös kaivoksen jatkon kannalta, jos siis halutaan, että joku kaivoksen ostaa ja laittaa asiat kuntoon. Näin kaivostoiminta jatkuisi. Tämän joku voi olla vain yritys, jolla on riittävästi rahaa ja osaamista. Sellainen yritys punnitsee ihan varmasti todella tarkkaan, kannattaako kaivosta ostaa. Ja yhtenä tekijänä siinä on nimenomaan tämä sosiaalinen kestävyys ja hyväksyttävyys. Siksi myös kaivoksen jatkon kannalta vesiongelma kannattaisi ratkaista muutoin kuin rakentamalla purkuputki.