Ryhmäpuheeni Kainuun maakuntavaltuustossa


Puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut kuulolla olijat

Aikamoinen koronavuosi on kohta päättymässä. Eipä olisi vuosi sitten uskonut, mitä vuosi 2020 tuo tullessaan. Olosuhteisiin nähden olemme selviytyneet hyvin – sekä Suomena että Kainuuna. Siitä iso kiitos.

Vuosi on toki tuonut hyvääkin. Tuttavapiirissäni parikin lapsiperhettä on tänä vuonna muuttanut Etelä-Suomesta Kajaaniin.  Ja muutaman rekrytointiprosessin myötä on myös käynyt selväksi, että paluumuuttohalukkuutta ilmenee. Tämä on tosi ihana asia. 

Toivottavasti tuleva vuosi ei kuitenkaan tuo koronan tyyppisiä yllätyksiä, vaan pääsemme vähitellen toipumaan koronasta ja pandemian aiheuttamista muutoksista. Niin yksilöinä ja kuin yhteiskuntina.

Ensi vuotta värittänee vihreä siirtymä, jota rahoitetaan etenkin EU:n toimesta erilaisin rahoitusinstrumentein. On ihan todella viisasta ja kauaskantoista ensinnäkin elvyttää taloutta koronan jäljiltä ja toiseksi suunnata panostukset kestävään, vihreään suuntaan.

Hiilidioksidipäästöt kasvavat globaalisti, korona toki aiheutti siihen laskun. Nyt päästöjen määrässä ollaan palailemassa koronaa edeltävään aikaan. 

Ilmastonmuutoksen hillinnällä on oikeasti kiire. Jos päästöt ovat vuoden 2019 luokkaa ja lämpeneminen halutaan rajoittaa asiantuntijoiden suosittelemaan 1,5 asteeseen – päästöbudjetti on syöty kymmenessä vuodessa. Tämä on oikeasti ihan valtava asia. Ja tämä ei ole mitään vihreiden keksintöä, vaan alan asiantuntijoiden sanoma. 

Paniikkinappulaa ei toki kannata painaa, eikä hätiköityjä typeriä ratkaisuja tehdä. Päinvastoin, siirtymän ja muutoksen pitää olla sekä hallittu että reilu.

Me vihreät nähdään, että Kainuulla on muutoksessa paljon mahdollisuuksia. Meillä valmistetaan hiiltä sitovia, hiilinegatiivisia puukerrostaloelementtejä, meillä valmistetaan kemikaaleja sähköautojen akkuihin, meillä tehdään sivuvirroista biopolttoainetta. Meillä kasvaa puhtaita ja terveellisiä luonnontuotteita. Meillä on rauhaa ja hiljaisuutta aitoihin luontomatkailuelämyksiin. Meillä rakennetaan junia ja ratikoita ja meille on muodostumassa maailmanluokan konesaliekosysteemi.

Nämä kaikki ovat juuri sitä, mitä tulevaisuuden kestävässä maailmassa tarvitaan.

Panostamalla näihin vauhditamme globaalia kestävää siirtymää ja kaiken lisäksi luomme työtä ja toimeliaisuutta maakuntaamme. EU:n elvytyspaketin myötä tähän on todella hyvä mahdollisuus. Lisäksi parhaillaan eri maat julkilausuvat sitoumuksiaan päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi EU tiukensi päästövähennystavoitettaan,  Kiina leikkaa taloutensa hiili-intensiteettiä, Intia panostaa uusiutuvaan energiaan. Globaalia kysyntää kestäville ratkaisuille rupeaa olemaan.

Siirtymän pitää tokikin olla reilu. Sillä lailla, että kaikki pysyvät mukana. Ja silläkin lailla, että harvaan asutulla maaseudulla asuva, pienituloinen ihminen ei joudu maksajaksi. Sillä lailla, että turpeentuotannosta elantonsa saavat autetaan kohti seuraavia työ- ja elinkeinomahdollisuuksia.

Kainuun hyvän tulevaisuuden näkökulmasta haluamme nostaa esiin myös toisen asian.

Tutustuin meidän nykyiseen maakuntaohjelmaan sekä paljon siteerattuun lähes 3 miljardin yksityisten investointien listaan tasa-arvosilmälasein. Pakko todeta, että meidän panostukset elinvoiman luomiseen ovat kovin miehisiä. Investointipotista – joka on kokoelma tiedossa olevia, osin epävarmoja, yksityisiä investointeja – noin 94 % suuntautui miesvaltaisille aloille.

Tämä siis tilanteessa, jossa meillä on huomattavasti vähemmän nuoria naisia kuin nuoria miehiä. Olisikin kaikin tavoin järkevää panostaa myös naisvaltaisiin aloihin – matkailuun, palvelualoihin, palvelukeskuksiin sekä terveys- ja hyvinvointialoihin.

Ja tokikin samaan aikaan purkaa segregaatiota – eli työmarkkinoiden hyvin vahvaa jakoa naisten ja miesten aloihin.

Tasa-arvoisempien elinvoimapanostusten lisäksi nostaisin myös ilmapiirin merkityksen. Sen, että on hyvä olla, että erilaisuutta siedetään, että toisia kunnioitetaan, että toivotetaan tervetulleeksi ja että kukin saa elää omannäköistään elämää. Ajattelen, että verrattain hyvin tämä kyllä toteutuu, mutta kirittävääkin jää.

Parhaillaan on meneillään pilotti, jossa Kainuun elinvoimaa katsotaan naisnäkökulmasta. Naisten näkökulmasta kokonaisuudessaan ja vielä erityisesti nuorten naisten. Nuorten siksi, että ihminen yleensä asettuu aloilleen ennen 37 ikävuottaan. Kaikenikäiset ihmiset ovat ilman muuta tärkeitä ja tervetulleita. Mutta tuon tilastollisen, keskimääräisen aloilleen asettumisikävuoden vuoksi erityistä huomioita kannattaa kiinnittää nuoriin ikäluokkiin. Jotenkin se tässä omassa elämässäkin konretisoituu. Täytin tänä vuonna 37. Ja kesällä muutimme uuteen kotiin, jossa ollaan jo perheen toisen tänä vuonna 37 vuotta täyttäneen kanssa mittailtu kuinka rollattorilla mahtuu liikkumaan. 

Vihreiden valtuustoryhmä on hyvin iloinen tästä naisnäkökulma-pilotista. Me toivomme, että sen opit ja ajatukset oikeasti otetaan käyttöön ja laitetaan toimeksi.

Loppuun vielä totean sen, että meillä ei ole muutosesityksiä Kainuun liiton ensi vuoden talousarvioon. Näemme hyvänä sen, että Kainuun Edun kv-hankkeiden siirretään Kainuun liitolle. Niissä on paljon aluekehittämiseen liittyviä teemoja, joissa liitto on luontaisin toimija. Ylipäätänsä on hyvä, että liitto tekee laajasti yhteistyötä eri verkostoissa ja toteuttaa myös sopivasti omia hankkeita. Sillä tavoin osaaminen kasvaa, tulee uusia näkemyksiä sekä verkostot laajentuvat. 

 

Näillä sanoilla kiitos kuluneesta vuodesta kaikille ja rauhallista vuodenvaihdetta. 

—-
Kuvassa vihreiden maakuntavaltuutetut, eli minä ja Anne Kemppainen. Kuva on parin vuoden takaa, kun vielä uskalsi ottaa tuollaisia kuvia. 

Share Button